KOTI
Suomeen on aina ihana palata ja tunnen olevani kotona täällä, rakkaiden ihmisten parissa. Helsingissä on hyvä olla, mutta hyvä on myös lähteä, kun tietää, että muuallakin rakkaat ihmiset odottavat...Toissapäivänä tulin Jenkeistä, huomenna lähden Milanoon. Jossain Veikkolan ja Nummelan välissä mietin, miten outo tila "koti" on. Onko se siellä, missä osaa toimia kulttuurin sanelemien kaavojen mukaan? Onko se siellä, missä voi samaistua muihin ihmisiin? Onko se siellä, missä tuntee olonsa niin kotoisaksi, ettei turistina tai muukalaisena olo ahdista? Onko se siellä, missä joku odottaa (kuten Lotta mainitsi ikävästä)? Huomisesta lähtien kotini on taas Milanossa.
KIIPEILY
Keskilännen matkallani oli hieman haastavaa löytää paikka, jossa harjoittaa rakasta lajiani muuallakin kuin paloautojen tikapuilla. Yksi tilaisuus kiipeilyyn kuitenkin kuukauden aikana tarjoutui, kun eräs majoittajistani vei minut paikallisen YMCA:n (kyse ei ole maailmankuulusta käsikoreografiasta vaan NMKY:stä) huikealle, neljän metrin korkuiselle kiipeilyseinälle. Autokulttuurin lomassa oli taivaallista päästä seinälle edes hetkeksi, vaikka YMCA:n seinällä oli käytettävä lenkkareita, reitit olivat outoja ja varmistajat eivät olleet itse koskaan kiipeilleet. Onneksi pudotus oli niin pieni, ettei siitä jaksanut stressata...YMCA:n lämminhenkisestä ilmapiiristä huolimatta ikävöin koko kuukauden ajan Salmisaaren kiipeilyareenaa. Kun eilen sain pitkästä aikaa pukea päälleni omat valjaani ja pienenpienet tossuni, olin seitsemännessä taivaassa. Kropassani tosin tuntui siltä, kuin en koskaan olisi lajia treenannutkaan...Kiipeilyareenan tunnelma on niin ainutlaatuinen, että voisin vain sen vuoksi harkita muuttoa Milanosta Ruoholahteen. Koska se ei juuri nyt taida onnistua, on vain toivottava, että Milanon vieressä kohoavat jylhät vuoret pistävät Salmisaarta paremmaksi (koska sisäkiipeilyareenat eivät näytä siihen pystyvän)!
OVER THE RHINE
Cincinnatissa, Ohiossa, on kaupunginosa nimeltään Over the Rhine ja samanniminen yhtye, joka on loistava. Cincinnatin baletti (joka sijaitsee Over the Rhinessa) esittää parasta aikaa kotikaupungissaan yhtyeen musiikkiin tehtyä, henkeäsalpaavan hienoa koreografiaa, jonka harjoituksia pääsin muutamaan otteeseen seuraamaan (ja täytyy muuten todeta, että tanssijoilla on harjoitellessaan niin ihmeellisiä virityksiä päällään, että uskon vankasti heidän salaa kilpailevan siitä, kuka näyttää friikeimmältä). Over the Rhine on yksi niistä asioista, joita muistelen lämmöllä muistellessani ennätyssateista huhtikuuta, jonka tänä vuonna vietin ohiolaisten ihmisten kodeissa.
Sissi
Suomeen on aina ihana palata ja tunnen olevani kotona täällä, rakkaiden ihmisten parissa. Helsingissä on hyvä olla, mutta hyvä on myös lähteä, kun tietää, että muuallakin rakkaat ihmiset odottavat...Toissapäivänä tulin Jenkeistä, huomenna lähden Milanoon. Jossain Veikkolan ja Nummelan välissä mietin, miten outo tila "koti" on. Onko se siellä, missä osaa toimia kulttuurin sanelemien kaavojen mukaan? Onko se siellä, missä voi samaistua muihin ihmisiin? Onko se siellä, missä tuntee olonsa niin kotoisaksi, ettei turistina tai muukalaisena olo ahdista? Onko se siellä, missä joku odottaa (kuten Lotta mainitsi ikävästä)? Huomisesta lähtien kotini on taas Milanossa.
KIIPEILY
Keskilännen matkallani oli hieman haastavaa löytää paikka, jossa harjoittaa rakasta lajiani muuallakin kuin paloautojen tikapuilla. Yksi tilaisuus kiipeilyyn kuitenkin kuukauden aikana tarjoutui, kun eräs majoittajistani vei minut paikallisen YMCA:n (kyse ei ole maailmankuulusta käsikoreografiasta vaan NMKY:stä) huikealle, neljän metrin korkuiselle kiipeilyseinälle. Autokulttuurin lomassa oli taivaallista päästä seinälle edes hetkeksi, vaikka YMCA:n seinällä oli käytettävä lenkkareita, reitit olivat outoja ja varmistajat eivät olleet itse koskaan kiipeilleet. Onneksi pudotus oli niin pieni, ettei siitä jaksanut stressata...YMCA:n lämminhenkisestä ilmapiiristä huolimatta ikävöin koko kuukauden ajan Salmisaaren kiipeilyareenaa. Kun eilen sain pitkästä aikaa pukea päälleni omat valjaani ja pienenpienet tossuni, olin seitsemännessä taivaassa. Kropassani tosin tuntui siltä, kuin en koskaan olisi lajia treenannutkaan...Kiipeilyareenan tunnelma on niin ainutlaatuinen, että voisin vain sen vuoksi harkita muuttoa Milanosta Ruoholahteen. Koska se ei juuri nyt taida onnistua, on vain toivottava, että Milanon vieressä kohoavat jylhät vuoret pistävät Salmisaarta paremmaksi (koska sisäkiipeilyareenat eivät näytä siihen pystyvän)!
OVER THE RHINE
Cincinnatissa, Ohiossa, on kaupunginosa nimeltään Over the Rhine ja samanniminen yhtye, joka on loistava. Cincinnatin baletti (joka sijaitsee Over the Rhinessa) esittää parasta aikaa kotikaupungissaan yhtyeen musiikkiin tehtyä, henkeäsalpaavan hienoa koreografiaa, jonka harjoituksia pääsin muutamaan otteeseen seuraamaan (ja täytyy muuten todeta, että tanssijoilla on harjoitellessaan niin ihmeellisiä virityksiä päällään, että uskon vankasti heidän salaa kilpailevan siitä, kuka näyttää friikeimmältä). Over the Rhine on yksi niistä asioista, joita muistelen lämmöllä muistellessani ennätyssateista huhtikuuta, jonka tänä vuonna vietin ohiolaisten ihmisten kodeissa.
Sissi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti