Onko Suomessa vuoristoratoja?

Viimeisen neljän vuoden aikana olen pitänyt useita kursseja
ulkomaalaisille, jotka ovat saapuneet Suomeen esimerkiksi työn, siipan
tai opintojen perässä. Kerron heille suomalaisesta kulttuurista –
historiasta, työtavoista, politiikasta, suomalaisesta
mielenmaisemasta. Saksalaisille suomalainen kulttuuri tuntuu olevan
helposti sisäistettävä, mutta ranskalaiset kamppailevat meikäläisten,
hiljaisten ja ”töykeiden” suomalaisten kanssa aamusta iltaan. Riidat
syntyvät viimeistään siinä vaiheessa, kun kello lyö 16.00 ja
suomalaismies laittaa saman tien työpillit pussiin.

Pidän kulttuurienvälisestä vuorovaikutuksesta ja sen synnyttämistä
haasteista ja konflikteista. Nautin siitä, kun voin helpottaa toisen
ihmisen sopeutumista tiettyyn kulttuuriin kertomalla hänelle esim.
kyseisen maan hiearkiasuhteista tai ruokailuetiketistä. Ennen kaikkea
iloitsen siitä, kun saan toisen ihmisen havaitsemaan, että
kulttuurieroja todella on olemassa, vaikka pohjimmiltamme olemme
kaikki melko samanlaisia – same same but different.

Antoisimpia mutta myös haastavimpia ”koulutettavia” ovat ehdottomasti
ala- ja yläkouluikäiset lapset. Etukäteen kun on lähes mahdotonta
tietää, mitä he jo tietävät ja mikä heitä kiinnostaa. Muistan
esimerkiksi suunnitelleeni kauan oppituntia eteläitalialaiselle
tyttöluokalle, joita kuitenkin kiinnosti eniten, mitä suomalaiset
syövät ja minkä näköisiä suomalaiset pojat ovat. Runebergintortut
keräsivät huomattavasti enemmän huomiota kuin Runeberg itse.

Viimeisin ja kenties myös hauskin opetuskokemukseni oli muutama viikko
sitten ohiolaisessa alakoulussa.







Viides- ja kuudesluokkalaiset lapset kuuntelivat kertomuksiani juhannuksesta, revontulista ja järvistä korvat niin höröllä, että oletin niiden irtoavan...Kerroin pikkuherroille ja -neideille mm. Suomen luonnosta, suomalaisista lapsista, vuodenajoista, ruoasta.







Lopuksi kuulijani esittivät kysymyksiä ja kirjoittivat minulle kirjeitse asioita, jotka heitä
jäivät askarruttamaan ja joita emme ehtineet käsittelemään. Tässä niistä muutamia:


Onko Suomessa vankiloita?
Paljonko gramma kultaa/hopeaa maksaa Suomessa?
Onko Suomessa instrumenttia nimeltä ”rummut”?
Vietetäänkö Suomessa 4th of July'ta? Entä pyhän Patrickin päivää?
Tietävätkö suomalaiset, kuka on Justin Bieber?
Mihin uskontokuntaan suomalaiset kuuluvat?
Onko Suomessa huvipuistoja? Entä vuoristoratoja?
Onko Suomessa autoradioita?
Onko Joulupukki lihava ja mukava?


Milanosta, Sissi

Käärmetanssia ja vapaamuurareita

Dayton on hämmentävä paikka. Pieni Keskilännen kaupunki Ohiossa herää henkiin lauantaina, kun Oregon Districtin kuppiloista alkaa kuulua live-musiikkia. Eksyin alkuillasta ensin heavy metal -baariin, mutta siitä hyvin pian mikroshortseissa pihalla notkuva puutarhanhoitajamimmi (joka muuten edgaa, eli vetää ihmisten ruohokenttien reunat siistiksi ruohonleikkauksen jälkeen. Täällä päin Jenkkejä ollaan fanaattisia ruohonleikkureita.) ohjasi minut ja matkaseurueeni hilpeään homobaariin. Alakerran lavalla paljettistringinen drag-artisti pyöritti kurvejaan oikea käärme lanteillaan Michael Jacksonin tahtiin, ylhäällä letkis-tyyliset ihmisjunat tanssivat intiimisti r'n'b:a... (Katso aikaisemmin julkaistut kuvat TÄÄLTÄ.)


Täysin toisenlainen todellisuus aukeaa päiväsaikaan vapaamuurareiden temppelissä, Ohio-joen toisella puolen.


(Temppelin rakennussuunnitelmia ja vanhoja lehtileikkeitä)


Yksi uusista tutuistani on vapaamuurari, joten tuppauduin kierrokselle heidän temppeliinsä.


(Vapaamuurareiden symboliikkaa)


Toisin kuin Kasarmitorilla, daytonilaistemppeli komeilee selvänä maamerkkina kaikille, jotka kaupunkiin eksyvät. Muurarit ovat varakkaita ja näkyviä seurapiiriherroja, jotka eivät pidä osallisuuttaan veljeskuntaan lainkaan salaisena.


(Entisiä vapaamuurareita)


Päin vastoin, myös oma tuttavani oli suunnattoman ylpeä saadessaan esitellä muurareiden käsittämättömän hienoja fasiliteetteja ulkomaalaiselle vieraalleen. Kaikkia huoneita en kuitenkaan nähnyt. "We are a society with secrets, but not a secret society". Naisille on muuten olemassa Eastern Star.




Sissi


Dayton, Ohio

DAYTON / OHIO

En tiedä, oliko pelottavampaa olla katsojana tanssilattialla vai käärmeen kanssa lavalla!






Terveisin Daytonista, Ohiosta Sissi

Palak paneeria ja kalifornialaista viiniä Ohiossa

Yövyin intialaisen perheen luona, joka on asunut yli 20 vuotta USA:ssa. Mies tuli aikoinaan Intiasta opiskelemaan ja jäi tänne. Vaimo seurasi perässä ja alkoi heti työskennellä isossa firmassa, tytär jäi kuudeksi vuodeksi isovanhemmilleen Intiaan. Nyt lapset ovat valmistuneet ja vanhemmat asuvat suuressa talossa kahdestaan, vaimon työpöytä vaatehuoneessa. Yhden oven takaa paljastuu tulsi-kasvi ja kotialttari sivoineen, krishnoineen ja hanumaneineen. Myös kuningassängyn vieressä on pieni alttari.

Aamulla juodaan intialaista chaita, jota siivittää Baba Ram Devin päivittäinen meditaatiotunti. Gurun lisäksi myös intialaiset isäntäni kertovat minulle hallitun hengityksen ja säännöllisen sierainhuuhtelun merkityksestä päivittäisessä terveydenhuollossa. Illalla he valmistavat mitä herkullisinta palak paneeria ja tarjoavat kalifornialaista punaviiniä (ja coca-colaa). On mielenkiintoista tarkastella, miten intialainen ja jenkkikulttuuri fuusioituvat toisiinsa molempien säilyttäessä tyypilliset ominaispiirteensä.


Sissi

Cincinnati, Ohio